Nimen lisäys hautakiveen Kalevankankaan hautausmaalla Tampereella
- Mustapaasi
- 13.6.
- 6 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 3 päivää sitten
Hautakiviliike Mustapaasi tekee nimen lisäyksiä hautakiviin Kalevankankaan
hautausmaalla Tampereella. Palveluihin kuuluvat mm. nimien kaiverrukset, tekstien entisöinnit,
nimilaatat ja kivien puhdistukset. Sivulta löydät myös tietoja Kalevankankaan hautausmaasta ja historiasta.
Palveluihin kuuluvat mm.:
nimen lisäykset hautakiveen
hautakiven kunnostukset ja oikaisut
hautakiven puhdistukset
kaiverrettujen tekstien ja koristeiden entisöinti
muut hautakivityöt
Useimmat työt voidaan tehdä hautausmaalla paikan päällä, eikä hautakiveä tarvitse
viedä pois hautausmaalta. Uudet tekstit toteutetaan kiveen alkuperäistä tyyliä noudattaen, tarvittaessa käsityönä piirrettynä ja kaiverrettuna.
Ota yhteyttä ja pyydä tarjous.
Soita meille
Tampereella myös 03 2144 644
Tee tarjouspyyntö sähköpostilla
Voit liittää mukaan kuvan hautakivestä.
Vieraile myös sivulla mustapaasi.fi
Palvelemme Kalevankankaan hautausmaalla sekä muilla Tampereen ja Pirkanmaan
hautausmailla. Toimimme laajasti myös Etelä- ja Keski-Suomen alueella.
Kalevankankaan hautausmaa Tampereella
-historia ja hautakivipalvelut
Kalevankankaan hautausmaa sijaitsee Tampereella osoitteessa Hautausmaankatu 5,
33100 Tampere, kahden kilometrin päässä keskustasta. Hautausmaan ylläpitäjä on
Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä. Hautausmaa on perustettu vuonna 1880. Tampereen seurakuntien sivu ilmoittaa pinta-alaksi 17 hehtaaria.
Kalevankangas on Pirkanmaan keskeisiä hautausmaita. Se yhdistää 1880 vihityn
hautausmaan, vuonna 1914 käyttöön vihityn siunauskappelin ja vuonna 1937 valmistuneen pääportin samaan kulttuuriympäristöön. Museoviraston RKY-kuvauksessa alue mainitaan
valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä.
Perustiedot ja historia
Kalevankankaan hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1880. Uuden hautausmaan
paikaksi ehdotettiin vuonna 1878 kaupungin ja Järvensivun rajamailla sijainnutta 12
tynnyrinalan eli 6 hehtaarin aluetta. Sama seurakunnan historiakirjoitus liittää
Kalevankankaan Kalevankiveen, joka mainitaan lähteissä jo vuonna 1539.
Vuonna 1914 valmistunut siunauskappeli, vuonna 1937 rakennettu pääportti ja vuoden
1918 sisällissodan muistomerkit tekevät Kalevankankaasta Tampereen historian näkyvän
hautausmaan. Museovirasto mainitsee, että vuoden 1918 sisällissodan taistelut jättivät jälkensä hautausmaan muistomerkkeihin.
Rakenne, alueet ja hautaustavat
Kalevankankaan hautausmaa on 17 hehtaarin alue, jossa Tampereen seurakunnat
ilmoittaa olevan arkkusukuhautoja, uurnasukuhautoja, muistolehtoalueita ja sirottelualue.
Hautapaikan hakuun voi käyttää Hautahaku.fi-palvelua, jossa hautapaikkaa voi etsiä
vainajan nimellä.
Tuhkiensirottelualue sijaitsee hautausmaan pohjoisella uurna-alueella Hautausmaankadun
ja Kalevantien risteyksen läheisyydessä. Alueella on pystykivet nimikilville, ja sirottelu
tapahtuu sulan maan aikana hautausmaan työntekijän opastamana.
Rakennukset Kalevankankaan hautausmaalla
Kalevankankaan iso kappeli sijaitsee osoitteessa Hautausmaankatu 5, 33100 Tampere. Sen enimmäiskapasiteetti on 140 henkilöä. Kappeli vihittiin käyttöön vuonna 1914, ja sen
suunnitteli arkkitehtuuritoimisto Palmqvist & Sjöström.
Kalevankankaan pieni kappeli sijaitsee samalla hautausmaa-alueella. Sen kapasiteetti
on 50 henkilöä. Pieni kappeli valmistui vuonna 1984, ja sen suunnitteli arkkitehtitoimisto
Antero Sirviö.
Vuonna 1889 valmistunut F. L. Caloniuksen suunnittelema koristeellinen rakennus on
toiminut hautaustilaisuuksiin saapuneen saattoväen odotustilana ja seurakuntien ylipuutarhurin asuntona. Vuonna 1937 valmistuneen pääportin suunnitteli Bertel Strömmer,
ja portin reliefit teki Gunnar Finne.
Ympäristö ja maisema
Kalevankankaan hautausmaa oli alun perin mäntymetsäinen ja karu, mutta seurakunnan
mukaan alueelle oli jo 1890-luvulla istutettu lehmuksia, koivuja, pihlajia, tuomia ja kuusia.
Pääportilta johtaa kuusikujanne kupolikattoiselle siunauskappelille, mikä sitoo vuoden
1937 portin ja vuoden 1914 kappelin samaan akseliin.
Kulttuurihistoriallinen merkitys
Museoviraston RKY-kuvaus pitää Kalevankangasta esimerkkinä 1800-luvun lopun kirkosta
sekä asutuksesta erillään olevasta hautausmaasta. RKY-kuvauksen mukaan alueen eri osat
kertovat hautaustapojen, istutustyylien ja hautamuistomerkkien ihanteiden muutoksista.
Kalevankankaalle on haudattu Suomen henkisen ja aineellisen kulttuurin merkkihenkilöitä, kuten Väinö Linna, Wivi Lönn, Juice Leskinen ja Emil Aaltonen. Tämä tekee hautausmaasta Tampereella myös kirjallisuuden, arkkitehtuurin, musiikin ja teollisuuden muistipaikan.
Hautakivet ja tyylit Kalevankankaalla
Kalevankankaalla hautakivet sijoittuvat eri aikakausiin, koska hautausmaa vihittiin 1880,
siunauskappeli valmistui 1914 ja muistolehto, joka kuuluu alueen nuorimpiin osiin on vuodelta 1970. Museovirasto liittää hautausmaan hautamuistomerkit puutarhataiteen ja hautaustapojen muutoksiin.
Tämän vuoksi nimen lisäys hautakiveen Tampereella Kalevankankaalla vaatii usein
vanhan kaiverrustyylin, kivipinnan ja tekstien sijoittelun huomioimista. Hautakiven
kunnostus, hautakiven puhdistus ja hautakiven entisöinti ovat käytännöllisiä palveluja
etenkin vanhoilla osastoilla, joissa kivet ovat osa vuoden 1880 jälkeen kerrostunutta
hautausmaakuvaa.
Erityispiirteet
Kalevankankaan erityispiirteisiin kuuluvat vuoden 1918 sisällissodan jäljet, viime sotien
sankarihauta-alue ja erilliset onnettomuusmuistomerkit, kuten höyrylaiva Kurun
haaksirikon muistomerkki. Kalevankankaalla on myös Ruotsalaisen prikaatin ja
elokuvateatteri Imatran palon muistomerkit.
Hietakehto on Kalevankankaan pohjoisella uurna-alueella sijaitseva syntymättömien lasten
muistolehto, joka avattiin pyhäinpäivänä 2002. Tämä erottaa pohjoisen uurna-alueen
tavallisesta hauta-alueesta, sillä muistolehto liittyy juuri syntymättömien lasten
muistamiseen.
Muistomerkit
Höyrylaiva Kurun haaksirikon muistomerkki:
Muistomerkki liittyy 7.9.1929 tapahtuneeseen höyrylaiva Kurun uppoamiseen Näsijärvellä.
Onnettomuudessa kuoli 136 ihmistä, ja sitä pidetään Suomen historian pahimpana
sisävesionnettomuutena. Osa uhreista on haudattu Kalevankankaalle yhteishautaan.
Elokuvateatteri Imatran palon muistomerkki:
Muistomerkki vuonna 1927 Tampereella tapahtuneen elokuvateatteri Imatran tulipalon
uhreille. Onnettomuudessa kuoli yhteensä 21 ihmistä ja kymmeniä loukkaantui.
Viime sotien sankarihauta-alueen suunnitteli arkkitehti Viljo Revell, ja muistomerkin teki
kuvanveistäjä Arvi Tynys. Sankarimuistomerkin paljastusjuhla oli 17.11.1946.
Paljastuspuheen piti kaupunginjohtaja Sulo A. Typpö.
Vapaussodan sankaripatsas on Evert Porilan suunnittelema muistomerkki vuodelta 1921.
Sitä pidetään yhtenä Kalevankankaan merkittävimmistä julkisista
muistomerkeistä. Se liittyy vuoden 1918 tapahtumien valkoisten muistamiseen
Tampereella.
Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki on Jussi Hietasen suunnittelema
muistomerkki vuodelta 1941. Se liittyy vuoden 1918 sisällissodan punaisiin vainajiin ja tekee Kalevankankaasta poikkeuksellisen paikan, jossa saman hautausmaan alueella
näkyvät sekä sisällissodan että viime sotien muistot.
Sankarihaudat
Kalevankankaan sankarihautausmaalle on siunattu 749 sankarivainajaa, joista neljä on
tuntemattomia. Lisäksi 207 sankarivainajaa lepää perhehaudoissa.
Sankarihautausmaat.fi liittää alueen vuosien 1939-1940 ja 1941-1945 sotiin.
Muistomerkki käsittää Vehmaan punaisesta graniitista tehdyn kahdeksan metrin korkuisen ja
metrin levyisen kiviristin. Taustalla on 1,1 metrin korkuinen muistolaatta 149:lle kentälle
jääneelle sotilaalle, mikä erottaa sankarihauta-alueen Kalevankankaan muista hauta-alueista. https://www.sankarihautausmaat.fi/Sankarihautausmaat/Tampere-Kalevankangas?utm_source=chatgpt.com
Hautapaikan löytäminen
Hautapaikan löytämisessä voit käyttää apuna Hautahaku.fi -palvelua. Kirjoita vainajan etu-
ja sukunimi, jotta saat hautapaikannumeron ja näet karttanäkymästä haudan sijainnin
hautausmaalla.
Tunnetut henkilöt
Kalevankankaan hautausmaa on vuonna 1880 perustettu Tampereen historiallinen
hautausmaa, jonka 17 hehtaarin alueelle on haudattu kaupungin ja koko Suomen
kehitykseen vaikuttaneita merkkihenkilöitä.
Sen merkitys näkyy teollisuudessa esimerkiksi kenkätehtailija Emil Aaltosen työssä, kulttuurissa Väinö Linnan ja Juice Leskisen kaltaisten valtakunnallisten nimien kautta sekä politiikassa Väinö Hakkilan ja Arvo Tuomisen työurissa.
Hautausmaa kertoo myös Tampereen paikallisesta kehityksestä: Sara Hildén vaikutti
muodin, taiteen ja museotoiminnan kautta, kun taas arkkitehti Bertel Strömmer muovasi
kaupungin rakennettua ympäristöä.
Kalevankangas on historiallisesti merkittävä hautapaikka, koska sinne on haudattu teollisuuden, kirjallisuuden, musiikin, arkkitehtuurin, kirkon, urheilun ja politiikan näkyviä suomalaisia 1800-luvun lopulta 2000-luvulle. Hautausmaalle on haudattu Tampereella vaikuttaneita merkkihenkilöitä, ja alueella järjestetään myös opastettuja hautausmaakierroksia.
Väinö Linna (20.12.1920–21.04.1992), kirjailija, akateemikko
Lauri Viita / Lauri Arvi Viita (17.12.1916–22.12.1965), kirjailija ja runoilija
Eeva-Liisa Manner (05.12.1921–07.07.1995), kirjailija, runoilija, suomentaja
Juice Leskinen / Pauli Matti Juhani Leskinen (19.02.1950–24.11.2006), muusikko,
lauluntekijä ja runoilija
Kikka / Kirsi Hannele Sirén, o.s. Viilonen (26.10.1964–03.12.2005), iskelmälaulaja
Antti Litja (21.02.1938–13.07.2022), näyttelijä
Aarne Honkavaara / Aarne Väinö Edvard Honkavaara (07.06.1924–22.03.2016),
jääkiekkoilija, jääkiekkovalmentaja ja liikuntaneuvos
Mauno Kuusisto / Mauno Arnold Kuusisto (03.11.1917–29.08.2010), iskelmä- ja
oopperalaulaja, tenori
Eila Pennanen (8.2.1916 – 23.1.1994), kirjailija, kriitikko, esseisti ja suomentaja
Ida Vihuri (18.8.1882 – 7.9.1929) tehdastyöläinen, poliitikko (kuoli höyrylaiva kurun
onnettomuudessa)
Wivi Lönn / Olivia Mathilda Lönn (20.05.1872–27.12.1966), arkkitehti, Suomen
ensimmäinen oman toimiston perustanut naisarkkitehti
Emil Aaltonen (29.08.1869–16.12.1949), vuorineuvos ja jalkinetehtailija
Sara Hildén / Sara Ester Hildén (16.08.1905–07.10.1993), liikenainen, taidemesenaatti ja
modernin taiteen museon perustaja
Väinö Hakkila / Väinö Pietari Hakkila (29.06.1882–18.07.1958), eduskunnan puhemies,
oikeusministeri ja Tampereen pormestari
Bertel Strömmer / Bertel Evert Strömmer (11.07.1890–18.04.1962), arkkitehti ja
Tampereen kaupunginarkkitehti
Aaro Pajari, / Aaro Olavi Pajari (17.07.1897–14.10.1949), kenraalimajuri, Mannerheim-
ristin ritari
Hans Wind / Hans Henrik Wind (30.07.1919–24.07.1995), hävittäjä-ässä, eversti ja
Mannerheim-ristin ritari
Sijainti
Kalevankankaan hautausmaan osoite on Hautausmaankatu 5, 33100 Tampere. Se
sijaitsee kahden kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Ylläpitäjä on Tampereen
ev.lut. seurakuntayhtymä, jonka seurakuntientalo sijaitsee Näsilinnankatu 26:ssa.
Nimen lisäys hautakiveen Tampereella Kalevankankaan hautausmaalla
Kun hautaan lisätään uusi nimi Kalevankankaan hautausmaalla, kaiverrus voidaan
sovittaa vanhan hautakiven tyyliin ja olemassa oleviin kirjaimiin. Hautakiviliike Mustapaasi
auttaa, kun tarvitaan nimen lisäys hautakiveen Tampereella, hautakiven kunnostus
Tampereella, hautakiven puhdistus Tampereen alueella tai hautakiven entisöinti
Tampereella.
Ota yhteyttä Kalevankankaan hautausmaata koskevissa hautakivitöissä.
Soita ja pyydä tarjous
Tampereella myös 03 2144 644
Tee tarjouspyyntö sähköpostilla ja lähetä kuva hautakivestä
Lisätiedot:
Palvelut Kalevankankaan hautausmaalla
Tampereella
Hautakiviliike Mustapaasi tekee Kalevankankaan hautausmaalla Tampereella nimen
lisäykset hautakiviin kaivertamalla, nimilaatoilla ja pronssikohokirjaimilla. Hautakiven
kunnostukset, puhdistukset ja tekstien uudistamiset. Palveluja tarvitaan esimerkiksi
silloin, kun hautaan on haudattu uusi vainaja, vanha kaiverrus on kulunut tai kivi on
painunut vinoon.
Lähes kaikki työt voidaan tehdä paikan päällä Kalevankankaan hautausmaalla. Hautakiveä
ei tarvitse kuljeteta kiviveistämölle ja takaisin hautausmaalle, mikä vähentää
rikkoutumisriskiä, säästää kuljetuskustannuksia ja tekee kiven työstöstä sekä
kustannustehokkaampaa että ympäristöystävällisempää.
Isojen hautakivien kohdalla hautakiveen tehtävät kaiverrus ja entisöintityöt tehdään
haudalla ilman että kiveä tarvitsee siirtää. Työalue suojataan ja kukat siirretään
tarvittaessa työn ajaksi sekä istutetaan työn jälkeen takaisin paikoilleen. Pienempien kivien
kaiverrus, kultaus, puhdistus ja viimeistely tehdään haudan lähettyvillä hautausmaalla.
Nimen lisäykset hautakiveen Kalevankankaan hautausmaalla
• hautakiven kaiverrus paikan päällä
• nimilaatta hautakiveen
• nimenlisäys hautakiveen
• pronssikirjaimet hautakiveen
• hautakiven vanhat käsin piirretyt ja kaiverretut kirjaimet
Hautakiven kunnostus, puhdistus ja tekstien entisöinti
• hautakiven tekstien kultaus
• hautakiven tekstien uudelleen maalaus
• hautakiven pesu
• hautakiven suoristus
• hautakiven entisöinti
• sammaleen ja jäkälän poisto hautakivestä
Haemme tarvittavat hautakiviluvat puolestasi
Jos hautakivityö edellyttää seurakunnan tai Museoviraston lupaa, selvitämme ja hoidamme tarvittavat lupa-asiat puolestasi. Tämä koskee esimerkiksi suojeltuja hautakiviä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita hauta-alueita. Näin työ voidaan toteuttaa voimassa olevien määräysten mukaisesti, eikä sinun tarvitse huolehtia lupa-asioiden selvittämisestä.
Lue lisää tarjoamistamme hautakivipalveluista Hautakivipalvelumme -blogista.
Toteutamme hautakivipalveluja Kalevankankaan hautausmaalla, muualla Tampereella ja
Pirkanmaan hautausmailla. Palvelemme asiakkaita myös laajasti Etelä- ja Keski-Suomen
alueella.
Pyydä tarjous Kalevankankaan hautausmaalle tehtävästä työstä.
Soita
Tampereella myös 03 2144 644
Tee tarjouspyyntö
Voit liittää mukaan kuvan hautakivestä
