top of page

Nimen lisäys hautakiveen Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä

  • Mustapaasi
  • 2.7.
  • 7 min käytetty lukemiseen

Päivitetty: 2.7.

Hautakiviliike Mustapaasi tekee nimen lisäyksiä hautakiviin Hietaniemen hautausmaalla

Helsingissä. Palveluun kuuluvat nimenkaiverrus, nimilaatta ja kohokirjaimet sekä

hautakiven kunnostukseen ja entisöintiin liittyvät työt.


Tarjoamme Hietaniemen hautausmaalla mm.:

  • nimen lisäys hautakiveen

  • hautakiven kunnostus ja oikaisu

  • hautakiven puhdistus

  • kaiverrettujen tekstien ja koristeiden entisöinti

  • ym. hautakivialan palvelut


Lähes kaikki työt tehdä paikan päällä hautausmaalla, mikä säästää kustannuksia sekä luontoa. Hautakiveä ei tarvitse siirtää pois, vaan kivi on haudalla omaisten ja tuttavien nähtävillä. Uudet tekstit voidaan aina toteutetaan kiven alkuperäistä tekstityyliä noudattaen, myös vanhat käsin piirretyt ja kaiverretut tekstit.


Ota yhteyttä ja pyydä tarjous.

Soita meille

Helsingissä myös 09 3158 5020.


Voit pyytää tarjouksen sähköpostilla

Voit liittää mukaan kuvan hautakivestä.


Palvelemme Hietaniemen hautausmaalla sekä muilla Helsingin ja pääkaupunkiseudun hautausmailla. Toimimme laajasti Uudellamaalla sekä Etelä- ja Keski-Suomen alueella.


Vieraile myös yrityksen sivulla mustapaasi.fi



Hautakiviliike Mustapaasi voi tehdä lisänimikaiverrukset paikan päällä hautausmaalla ilman, että hautakiveä tarvitsee kuljettaa pois. Hautakivipalvelut ovat saatavilla kattavasti Uudellamaalla sekä Hämeen ja Pirkanmaan alueilla.



Hietaniemen hautausmaa Helsingissä

-historia ja merkitys


Hietaniemen hautausmaa sijaitsee Helsingin kantakaupungin länsiosassa osoitteessa Hietaniemenkatu 20, 00100 Helsinki. Hietaniemen hautausmaa perustettiin alun perin vuonna 1829 Helsingin köyhäinhautausmaaksi kaupungin keskustan ulkopuolelle hiekkapitoiselle alueelle, josta nimi Hietaniemi tulee. Hautausmaa laajeni vähitellen Helsingin päähautausmaaksi.


Vuonna 1829 käyttöön vihitty hautausmaa on Helsingin vanhin edelleen käytössä oleva luterilainen hautausmaa. Lähes kahden vuosisadan aikana siitä on kasvanut Suomen tunnetuin hautausmaa sekä yksi maamme merkittävimmistä kulttuuri-, valtio- ja sotahistorian muistopaikoista. Presidenttien hauta-alue, Taiteilijainmäki, Suomen suurin sankarihautausmaa sekä laaja muistomerkkikokonaisuus tekevät Hietaniemestä paikan, jossa näkyvät Suomen historian eri vaiheet autonomian ajasta nykypäivään.


Hietaniemen historia alkoi, kun Helsingin maistraatti luovutti 27.2.1828 uuden hautausmaa-alueen Lapinlahden rannalta kasvavan pääkaupungin käyttöön. Hautausmaa vihittiin käyttöön 22.10.1829, ja sitä kutsuttiin aluksi Lapinlahden hautausmaaksi. Nykyinen nimitys Hietaniemen hautausmaa vakiintui vasta myöhemmin, kun vuonna 1864 käyttöön vihitty laajennus sai nimen Uusi hautausmaa ja alkuperäisestä alueesta alettiin käyttää nimeä Vanha hautausmaa. Yksi ensimmäisistä alueelle haudatuista oli kenraalikuvernööri Fabian Steinheilin puoliso Natalia Steinheil, joka haudattiin sinne vain muutamia viikkoja hautausmaan vihkimisen jälkeen.


Helsingin väestön nopea kasvu teki hautausmaan laajentamisesta välttämätöntä1850-luvulla. Seurakunta asetti vuonna 1856 komitean etsimään lisää hautausmaata, ja kaupunki luovutti uudet maa-alueet vuonna 1858 Sanduddin ja Sandnäsin huviloiden mailta. Uusi hautausmaa vihittiin käyttöön 4.9.1864, mutta ensimmäiset hautaukset tehtiin vasta vuonna 1866, kun kallioisen alueen rakentaminen oli saatu riittävän pitkälle. Alue täydentyi myöhemmin 1930-luvulla Hietaniemen alueella ja Uurnalehdolla, minkä ansiosta hautausmaakokonaisuus palvelee edelleen sekä arkku- että uurnahautauksia.


Nykyinen Hietaniemen hautausmaa muodostuu viidestä eri alueesta: Vanhasta alueesta, Uudesta alueesta, Hietaniemen alueesta, Uurnalehdosta ja Kaartin hautausmaasta. Vanhalla alueella sijaitsee Taiteilijainmäki, jonne on haudattu suuri joukko suomalaisen taiteen merkkihenkilöitä. Hietaniemen alueella taas sijaitsevat presidenttien hauta-alue, Suomen suurin sankarihautausmaa, useita muistolehtoja, tuhkan sirottelualueita sekä kymmeniä muistomerkkejä. Ne kertovat Suomen sodista, kulttuurista ja yhteiskunnallisesta kehityksestä.


Hietaniemen hautausmaa muodostaa yhdessä ortodoksisen, juutalaisen ja islamilaisen hautausmaan sekä Kaartin hautausmaan kanssa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön, jonka Museovirasto on suojellut osana Suomen arvokkainta rakennettua kulttuuriperintöä.


Rakennukset ja kappelit


Hietaniemen hautausmaan rakennukset muodostavat yhden Suomen merkittävimmistä hautausmaa-arkkitehtuurin kokonaisuuksista. Hautausmaan vanha kappeli valmistui vuonna 1872 Lapinlahden kaupunginosan alueelle arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelemana. Se on säilyttänyt asemansa yhtenä pääkaupunkiseudun suosituimmista siunauskappeleista. Kappelin läheisyydessä sijaitsee vuonna 1901 valmistunut punatiilinen porttirakennus, joka rakennettiin alun perin hautausmaan palvelurakennukseksi sekä vahtimestarin asunnoksi.


Rakennusta laajennettiin vuonna 1916. Sekä kappeli että porttirakennus peruskorjattiin 2009 säilyttäen niiden kulttuurihistorialliset arvot Museoviraston toimesta. Hietaniemen uusi kappeli vihittiin käyttöön vuonna 1933, jolloin valmistui myös Hietaniemen uusi hautausmaa-alue. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Albert Nyberg, joka vastasi myös uuden hautausmaa-alueen kokonaissuunnittelusta yhdessä puutarha-arkkitehti Paul Olssonin kanssa.


Kappelin yhteydessä sijaitsevat kolumbaario, eli uurnien holvihautahuone, sekä saattohuone, jossa omaiset voivat hyvästellä vainajan ennen siunausta. Peruskorjaus valmistui vuonna 1996. Kappeliin mahtuu noin 240 saattovierasta.


Hietaniemen krematorio, joka on samalla Suomen ensimmäinen krematorio, valmistui vuonna 1926. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Bertel Liljeqvist Suomen Ruumiinpolttoyhdistykselle, joka perustettiin 1889 edistämään tuhkausta Suomessa. Ensimmäisenä toimintavuotenaan krematoriossa tehtiin 64 tuhkausta. Nykyään niitä tehdään keskimäärin 3 500 vuodessa. Krematorion yhteydessä sijaitsee myös kolumbaario. Hautausmaan huoltorakennus valmistui vuonna 1967 arkkitehti Erkki Heloman suunnittelemana.


Muistomerkit ja sankarihaudat


Hietaniemen sankarihautausmaalle on haudattu 3 164 helsinkiläistä sankarivainajaa. Sotiemme perinne -nettisivu ilmoittaa seuraavan jaottelun: talvisodassa kaatuneita 644, jatkosodassa kaatuneita 2 414 ja Lapin sodassa kaatuneita 101.


Sankarihautausmaan keskeisiin muistomerkkeihin kuuluvat Wäinö Aaltosen suunnittelema 8,5 metriä korkea pronssinen Sankariristi, sodissa kadonneiden 80 metriä pitkä kunniamuuri, johon on hakattu 631 nimeä, sekä Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin hautamuistomerkki. Mannerheimin muistomerkin suunnitteli Wäinö Aaltonen ja sodissa kadonneiden kunniamuurin alkuperäisen suunnitelman teki arkkitehti Arvo Muroma.


Sankariristi muistomerkki, Mannerheimin hautamuistomerkki ja kentälle jääneiden muistomuuri paljastettiin samassa juhlatilaisuudessa helatorstaina 1954. Hietaniemen hautausmaalla on lisäksi jalkaväen kenraalin Adolf Ehrnroothin muistomerkki muistomerkkikujalla.



Sodissa kadonneiden kunniamuuriin on hakattu 631 kadonneen nimet. Muuri on 80 metriä pitkä ja sen alkuperäisen suunnitelman teki arkkitehti Arvo Muroma.


Saksalaisten kaatuneiden muistomerkki muistuttaa Suomessa toisen maailmansodan aikana kuolleista saksalaisista sotilaista. Muistomerkki sijaitsee sankarihauta-alueen yhteydessä.


Sotavankeudessa kuolleiden suomalaisten sotilaiden muistomerkki on omistettu Neuvostoliiton sotavankileireillä talvi- ja jatkosodan aikana vuosina 1939–1945 menehtyneille suomalaisille sotavangeille. Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnittelema muistomerkki sijaitsee Hietaniemen hautausmaan sankarihauta-alueella (U40), missä se soluttautuu sota-ajan muistomerkkien kokonaisuuteen.



Vanhan Suomen Kaartin muistomerkki paljastettiin vuonna 1938 Suomen Kaartin hautausmaalle. Muistomerkki kunnioittaa Suomen Kaartin sotilaita, joiden hautausmaa

perustettiin jo 1833 Suomen kolmannen tarkka-ampujapataljoonan käyttöön. Suomen Kaartin hautausmaa liitettiin myöhemmin osaksi Hietaniemen hautausmaata. Muistomerkki kertoo alueen pitkästä sotilashistoriasta.


Jääkärikivi paljastettiin Suomen Kaartin hautausmaalla vuonna 1979. Muistokiven ympärillä sijaitsee yhteishauta, johon on haudattu Saksassa Jääkäripataljoona 27:ssä koulutuksen saaneita jääkäreitä. Sinne haudattiin myös viimeinen Saksan-jääkäri, kenraali Väinö Valve, vuonna 1995, mikä tekee paikasta yhden suomalaisen jääkäriliikkeen tärkeimmistä muistopaikoista.


Talvisodassa kaatuneiden tanskalaisvapaaehtoisten muistomerkki paljastettiin 7.12.2017 Hietaniemen sankarihauta-alueella Tanskan valtion lahjoittamana. Muistokivi sijoitettiin ruotsalaisvapaaehtoisten muistomerkin viereen. Se kunnioittaa talvisodassa Suomen puolesta kaatuneiden tanskalaisia vapaaehtoisia.


Veljessodassa 1918 kaatuneiden muistomerkki sijaitsee Hietaniemen uuden alueen korttelissa U22. Alueelle on haudattu 34 muualla Suomessa kaatunutta helsinkiläistä suojeluskuntalaista. Heillä jokaisella on yhtenäinen hautakivi. Hauta-alue täydentyi 12.4.1994, jolloin paikalle kiinnitettiin suomen- ja ruotsinkieliset muistolaatat sisällissodan uhrien muistoksi.


Pronssiveistos "Äiti ja lapset", joka tunnetaan myös nimellä Maaemo, on kuvanveistäjä Johannes Haapasalon suunnittelema muistoveistos, joka valmistui vuonna 1939. Se toimii Hietaniemen uuden alueen keskeisenä muistoveistoksena symboloiden äitiyttä, sukupolvien jatkuvuutta ja menetystä.


Kuvanveistäjä Johanna Häiväojan pronssiveistos "Sinä verhoudut valoon" valmistui vuonna 2002. Se sijaitsee sirottelualueella U6A. Veistos toimii muistopaikkana omaisille, joiden läheisen tuhka on siroteltu alueelle eikä yksittäistä hautapaikkaa ole.


Hautapaikan löytäminen


Hietaniemen hautausmaalla hautapaikkaa voi etsiä Hautahaku-palvelusta vainajan nimen, syntymävuoden tai kuolinvuoden avulla. Helsingin seurakunnat ohjaa käyttämään Hautahakua ja kertoo, että tarkempia tietoja saa hautausmaiden toimistosta.


Tunnettuja Hietaniemen hautausmaalle haudattuja henkilöitä


Hietaniemen hautausmaa on Suomen tunnetuin merkkihenkilöiden hautausmaa ja samalla

merkittävä osa maamme kulttuurillista ja poliittista historiaa. Kyseiselle hautausmaalle on haudattu useita tasavallan presidenttejä, valtiomiehiä, taiteilijoita, arkkitehteja, säveltäjiä, kirjailijoita, kuten myös tieteen ja elinkeinoelämän vaikuttajia, minkä vuoksi alueella käy vuosittain runsaasti jopa ulkomaalaisia vierailijoita.


Presidenttien hauta-alueella lepäävät Suomen tasavallan presidentit Juho Kusti

Paasikivi, Urho Kekkonen, Risto Ryti, Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari. Alue on yksi

Hietaniemen hautausmaan tunnetuimmista nähtävyyksistä ja tärkeä osa Suomen

valtiollista historiaa.


Hietaniemen hautausmaan arvostetuimpiin alueisiin kuuluu lisäksi Taiteilijainmäki, jonne on haudattu lukuisia suomalaisen kulttuurin merkkihenkilöitä. Alue muodostaa ainutlaatuisen kokonaisuuden, jossa on edustettuna suomalaisen taiteen eri aloja yli sadan vuoden takaa. Alueelle on haudattu muun muassa näyttelijä Tauno Palo, säveltäjä Toivo Kuula, kuvataiteilija Helene Schjerfbeck, kirjailija Mika Waltari, kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen, taidemaalari Albert Edelfelt sekä arkkitehti Alvar Aalto.


Hietaniemen hautausmaalle on haudattu myös monia muita suomalaisen yhteiskunnan tunnettuja vaikuttajia. Heihin kuuluvat esimerkiksi marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim, säveltäjä Fredrik Pacius, valtiomies Leo Mechelin, näyttelijä, ohjaaja ja viihdetaiteilija Pertti "Spede" Pasanen, lääkäri Arvo Ylppö sekä muotoilija Kaj Franck. Hietaniemen hautausmaan laaja merkkihenkilöiden joukko tekee siitä poikkeuksellisen merkittävän kulttuurihistoriallisen vierailukohteen Helsingissä.


Carl Gustaf Emil Mannerheim (04.06.1867–28.01.1951), Suomen marsalkka ja tasavallan presidentti

Juho Kusti Paasikivi (27.11.1870–14.12.1956), tasavallan presidentti, pääministeri, senaattori ja diplomaatti

Urho Kekkonen (03.09.1900–31.08.1986), tasavallan presidentti, pääministeri, eduskunnan puhemies ja ministeri

Mauno Koivisto (25.11.1923–12.05.2017), tasavallan presidentti, pääministeri ja Suomen Pankin pääjohtaja

Martti Ahtisaari (23.06.1937–16.10.2023), tasavallan presidentti, diplomaatti ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja

Risto Ryti (03.02.1889–25.10.1956), tasavallan presidentti, pääministeri ja Suomen Pankin

pääjohtaja

Adolf Ehrnrooth (09.02.1905–26.02.2004), jalkaväen kenraali

Eero Järnefelt (08.11.1863–15.11.1937), taidemaalari

Tove Jansson (09.08.1914–27.06.2001), kirjailija, taiteilija

Albert Edelfelt (21.07.1854–18.08.1905), taidemaalari

Helene Schjerfbeck (10.07.1862–23.01.1946), taidemaalari

Hugo Simberg (24.06.1873–12.07.1917), taidemaalari

Arvo Ylppö (27.10.1887–28.01.1992), arkkiatri

Johann Carl Ludvig Engel (03.07.1778–14.05.1840), arkkitehti

Karl Fazer (16.08.1866–09.10.1932), Kauppaneuvos, tehtailija, Fazer yhtiöiden perustaja

Alvar Aalto (03.02.1898–11.05.1976), arkkitehti, muotoilija ja akateemikko

Aino Aalto (25.01.1894–13.01.1949), arkkitehti, muotoilija

Eino Leino (06.07.1878–10.01.1926), runoilija, kirjailija ja toimittaja

Akseli Gallen-Kallela (26.04.1865–07.03.1931), taidemaalari

Fredrik Pacius (19.03.1809–08.01.1891), säveltäjä

Mika Waltari (19.09.1908–26.08.1979), kirjailija

Pertti “Spede” Pasanen (10.04.1930–07.09.2001), näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja ja

tuottaja

Åke Lindman (11.01.1928–03.08.2009), näyttelijä ja elokuvaohjaaja

Jörn Donner (05.02.1933–30.01.2020), kirjailija, elokuvaohjaaja, tuottaja ja

europarlamentaarikko


Kansallisteatterin näyttelijöiden yhteishauta


Tämä on Hietaniemen tunnetuimpia yhteishautoja. Hautaan on haudattu useita Suomen Kansallisteatterin näyttelijöitä eri vuosikymmeniltä, mikä tekee siitä suomalaisen teatterihistorian merkittävän muistopaikan. Hautaan on haudattu muun muassa Aku Korhonen, Martti Katajisto, Kosti Klemelä, Uuno Laakso, Jalmari Rinne, Rauli Tuomi, Lea Hattara (Pia Hattara) ja Martti Hämäläinen. Yhteishauta kuvastaa Kansallisteatterin pitkää historiaa ja kokoaa samaan muistopaikkaan useita suomalaisen näyttämötaiteen keskeisiä vaikuttajia.


Sijainti


Hietaniemen hautausmaa sijaitsee Helsingissä Hietaniemen uimarannan läheisyydessä Etu-Töölön ja Lapinlahden kaupunginosien rajalla.


Hietaniemen hautausmaan osoite on:

Hietaniemenkatu 20, 00100 Helsinki.




Hautakivipalvelut Hietaniemen hautausmaalla

Helsingissä


Nimen lisäys hautakiveen Helsingissä voidaan tehdä Hietaniemen hautausmaalla paikan päällä, kun hautakiveen tarvitaan uusi vainajannimi, päivämäärät, lisänimen kaiverrus, nimilaatta tai kohokirjaimet. Samalla voidaan tehdä hautakiven kunnostus, puhdistus ja entisöinti, jos kivi on likaantunut, tekstit ovat kuluneet tai hautakivi on vinossa.


Työ tehdään haudan lähellä hautausmaalla tai suurikokoisten hautakivien ollessa kyseessä itse haudalla, hautakivi suojattuna. Hautakivi siis pysyy paikallaan haudalla odottamassa esimerkiksi lisänimen kaiverrusta eikä sitä tarvitse kuljettaa kiviveistämölle. Tämä pienentää kiven vaurioitumisen riskiä, säästää kuljetuskustannuksilta ja tekee työstä ympäristöystävällisempää. Tarvittaessa isojen hautakivien kanssa työskennellessä haudalla olevat kukat siirretään työn ajaksi sekä istutetaan takaisin työn valmistuttua. Hauta pysyy aina siistinä myös työn päätyttyä.


Hietaniemen hautausmaalla on paljon vanhoja hautakiviä, joiden alkuperäiset nimikaiverrukset on piirretty ja kaiverrettu käsityönä. Voimme toteuttaa myös alkuperäiset

vanhat kirjainmallit käsin piirrettyinä sekä käsityönä hakattuina. Voimme hakata kirjaimiin myös V-pohjat paikan päällä ilman hautamuistomerkin purkua tai pois kuljetusta. Tarjoamme mielellämme palveluita historiallisesti arvokkaisiin ja haastaviin

kohteisiin.


Nimen lisäys hautakiveen Hietaniemen hautausmaalla:


• hautakiven kaiverrus paikan päällä

• nimilaatta hautakiveen

• pronssikirjaimet hautakiveen

• hautakiven vanhat käsin piirretyt ja kaiverretut kirjaimet

• lisänimi hautakiveen

Historiallinen vanhojen hautakivien alue Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä. Etualalla kallistunut hautakivi kiviristillä.
Hautakiviliike Mustapaasi oikaisee ja puhdistaa hautakivet Hietaniemen hautausmaalla vaalien niiden alkuperäistä ilmettä.

Hautakiven kunnostus, puhdistus ja tekstien entisöinti:


• hautakiven tekstien kultaus

• hautakiven tekstien uudelleen maalaus

• hautakiven pesu

• hautakiven oikaisu

• hautakiven entisöinti

• sammaleen ja jäkälän poisto hautakivestä


Haemme tarvittavat hautakiviluvat puolestasi

Jos hautakivityö edellyttää seurakunnan tai Museoviraston lupaa, selvitämme tarvittavat lupa-asiat ja hoidamme ne puolestasi. Tämä koskee esimerkiksi suojeltuja hautakiviä ja

kulttuurihistoriallisesti arvokkaita hauta-alueita. Näin työ voidaan toteuttaa voimassa olevien määräysten mukaisesti,

eikä sinun tarvitse huolehtia lupa-asioiden selvittämisestä.


Lue lisää Hietaniemen hautausmaalle tarjottavista hautakivipalveluista Hautakivipalvelumme -blogista.


Toteutamme hautakivipalveluja Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä sekä muilla

Helsingin ja Uudenmaan hautausmailla. Palvelemme laajasti myös muualla Etelä-Suomen ja

Keski-Suomen alueella.


Pyydä tarjous hautakivityöstä:

Soita meille

Helsingissä myös 09 3158 5020


Tai tee tarjouspyyntö sähköpostilla

Liitä sähköpostiin kuva hautakivestä, jotta työn kustannusten ja aikataulun arviointi nopeutuu. Voimme myös käydä katsomassa kiveä hautausmaalla siellä tehtävien muiden

töiden yhteydessä.

© 2026 MUSTAPAASI

bottom of page